Jäähallin vedenkäsittelyn hyödyt - mitä, miksi ja miten?

Jäähallin vedenkäsittelyn hyödyt - mitä, miksi ja miten?

Jäähallille vesi on jäänteon tärkein raaka-aine. Sen ominaisuuksilla ja niiden hallinnalla on suoria vaikutuksia jääolosuhteeseen, mutta myös hallin operoinnin energiatehokkuuteen. Vedenkäsittelyyn panostamalla jäähallien on mahdollista saavuttaa laadullisia ja taloudellisia hyötyjä.

Mitä: jäähallin vesikemian lyhyt ABC

Jääntekovetenä käytetään kaupungin talousvettä eli juomavettä. Luonnostaan tämä vesi sisältää erilaisia liuenneita ominaisuuksia, kuten esimerkiksi kalsiumia, rautaa ja klorideja. Jääntekovedestä puhuttaessa näitä ominaisuuksia voidaan kutsua liuenneiksi epäpuhtauksiksi. Veden puhtaudesta tai epäpuhtaudesta hyvän kokonaiskuvan antava mittari on sähkönjohtavuus – mitä korkeampi sähkönjohtavuus on, sitä enemmän vedessä on epäpuhtauksia.

Helsingin talousalueella juomaveden keskimääräinen sähkönjohtavuus on noin 150 µS/cm, kun taas esimerkiksi Oulussa sähkönjohtavuus on noin 110 µS/cm. Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) koostaman jään- ja vedenlaatustandardiston mukaan jääntekoveden sähkönjohtavuus tulisi olla 50-70 µS/cm erinomaisen jääolosuhteen tekemiseksi. Vastaavasti minimivaade jääntekoveden puhtaudelle on 110 µS/cm. Näin ollen pelkän sähkönjohtavuuden perusteella Helsingin moitteeton juomavesi ei sellaisenaan ole minimivaateen täyttävää jääntekovettä. Jotta laatuvaateisiin päästään, on veteen liuenneiden epäpuhtauksien tasoa kyettävä hallitsemaan.

Lähde:  International Ice Hockey Federation. Official Ice Arena Guide 2024.

Liuenneiden epäpuhtauksien määrällä on kaksi oleellista vaikutusta jääntekoon ja jään laatuun: 1) epäpuhtaudet nostavat veden jäätymispistettä johtaen suurempaan energiankulutukseen ja 2) veden jäätyessä epäpuhtaudet nousevat jään pintaan muodostaen luistelujätteeksi kutsuttavaa ja loskasohloa muistuttavaa massaa heikentäen jään laatua.

Miksi: laadulliset ja taloudelliset hyödyt

Jäähallin vedenkäsittelyllä on laadullisia ja taloudellisia hyötyjä. Laadullisia hyötyjä ovat puhtaampi, kirkkaampi, kestävämpi ja turvallisempi jää sekä hallin kasvava mainearvo. Taloudellisia hyötyjä ovat jäänteon pienempi energiantarve ja -kulutus, kylmätekniikan ja jäänhoitokaluston pienemmät elinkaarikustannukset sekä mahdollisen sulamisveden kierrätyksen tuomat vesisäästöt.

Liuenneet epäpuhtaudet aiheuttavat jäähän sameutta ja epätasaisuutta. Epäpuhtauksien määrää vähentämällä jää kiteytyy ja siten jäätyy tasaisemmin, minkä lisäksi puhtaammasta vedestä tehty jää on kirkkaampi.  Tasaisemmassa jäässä on vähemmän epäpuhtauksien aiheuttamaa kitkaa, jolloin jää on liukkaampi. Puhtaammalla jääntekovedellä luistelujätettä kertyy jään pintaan vähemmän tehden olosuhteesta tasaisemman ja ennakoitavamman läpi harjoitus- tai ottelutapahtuman. Kaikkien edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta jää on kestävämpi ja turvallisempi. Laadukas jääolosuhde lisää aina myös hallin mainetta ja kasvattaa vetovoimaa esimerkiksi turnaustapahtumien järjestämistä ajatellen.

Puhtaamman veden jäätymispiste on matalampi ja lämmönjohtokyky suurempi. Tämä laskee jäänteon (ml. ylläpito) energiatarvetta ja -kustannuksia. Matalampi energiatarve rasittaa jäähallin kylmätekniikkaa vähemmän. Tämä pidentää kylmätekniikan elinkaarta ja laskee hallin elinkaarikustannuksia. Koska puhtaammasta vedestä tehdyn jään pintaan kertyy vähemmän luistelujätettä ja luistelujäte sisältää vähemmän jäänhoitokaluston terää tylsyttäviä liuenneita metalleja, hyötyy myös jäänhoitokalusto puhtaammasta jääntekovedestä. Sulamisveden kierrätyksellä ja käsittelyllä puolestaan on arviomme mukaan mahdollista saavuttaa vähintään 75 % vuotuiset jääntekoveden kulutuksen vesisäästöt.

Miten: tekniikkavalinta keskiössä 

Jäähallin vedenkäsittelyssä oikean tekniikan valitseminen on kriittistä. Oikean tekniikan valitsemisen kannalta tärkeimmät kysymykset ovat: 1) mitä ja minkä verran epäpuhtauksia käsiteltävä vesi sisältää ja 2) mikä laatutavoite käsitellylle vedelle asetetaan? Mekaaninen partikkelisuodatus, kuten esimerkiksi kori- tai pussisuodatus, toimii ainoastaan kiintoaineen muodossa oleviin epäpuhtauksiin. Näin ollen partikkelisuodatuksella ei kyetä hallitsemaan liuenneiden epäpuhtauksien tasoa ja siten saavuttamaan vedenkäsittelyn laadullisia ja taloudellisia hyötyjä. Varmatoimisimmaksi ja edellä mainittujen hyötyjen kannalta kokonaisvaltaisimmaksi tekniikkavalinnaksi jääkin käänteisosmoosi.

Käänteisosmoosissa vesi paineistetaan korkealla paineella puoliläpäisevää kalvoa vasten. Vain vesimolekyylit kulkeutuvat puoliläpäisevän kalvon lävitse ja kaikki vesimolekyylejä suuremmat epäpuhtaudet jäävät kiinni kalvoon. Erotustekniikkana käänteisosmoosi on äärimmäisen tehokas mahdollistaen niin ultrapuhtaan veden tuottamisen (sähkönjohtavuus <1 µS/cm) kuin myös liuenneiden epäpuhtauksien tason hallitun ja asetettujen laatuvaateiden mukaisen hallinnan (esimerkiksi sähkönjohtavuus 50-70 µS/cm).

Pitkäaikainen kokemuksemme suodattamisesta ja vedenkäsittelystä luo perustan varmatoimisille ratkaisuille. Toimimme aina luotettavasti ja asiakkaamme tarpeisiin reagoiden. Mikäli jäähallin vedenkäsittely tai sulamisveden kierrätys on teille ajankohtaista, niin olettehan yhteydessä ammattitaitoiseen henkilökuntaamme. Autamme teitä nostamaan jääolosuhteenne seuraavalle tasolle.  

 

Lue myös

PFAS-yhdisteet ja niiden poisto käyttövedestä

PFAS-yhdisteet ja niiden poisto käyttövedestä

PFAS-yhdisteet ovat synteettisiä kemikaaleja, joita käytetään laajasti teollisuudessa ja kulutustuotteissa niiden kestävyyden ansiosta. Näitä yhdisteitä löytyy muun muassa vedenkestävistä vaatteista, palosammutusvaahdoista ja elintarvikepakkauksista. Niiden kemiallisessa rakenteessa on hiili-fluorisidos, joka tekee niistä erittäin pysyviä ja vaikeasti hajoavia. Tästä syystä PFAS-yhdisteitä kutsutaan usein "ikuisuuskemikaaleiksi". PFAS-yhdisteet päätyvät lisäksi helposti ympäristöön, ja niitä on löydetty jopa pohjavedestä ja juomavedestä.

Kirkkaampi pesutulos: huuhteluveden käsittely käänteisosmoosilaitteella

Kirkkaampi pesutulos: huuhteluveden käsittely käänteisosmoosilaitteella

Autopesuloissa huuhtelu on pesun viimeisimpiä ja lopputuloksen kannalta merkittävimpiä vaiheita, sillä huuhtelu jättää viimeisen pinnan pestyyn autoon. Vaikka autopesuloissa käytettäisiin kaupungin vesijohtoverkostosta otettua puhdasta juomakelpoista vettä, kuivuessaan vesi jättää auton pintaan harmaita kuivumisjälkiä. Tämä johtuu suoloista ja mineraaleista, joita esiintyy yleisesti vesijohtovesissä. Perinteisesti täysin kirkkaan pinnan saaminen on vaatinut asiakkaalta auton kuivaamista käsin pesulinjan jälkeen. Tämä vaihe voidaan kuitenkin välttää käsittelemällä huuhteluvesi käänteisosmoosilaitteella. Käänteisosmoosilaitteella saadaan poistettua pesuveden suolat ja mineraalit, jolloin huudeltuun autoon ei jää mitään kuivumisjälkiä, eikä käsin kuivaamiselle ole enää tarvetta.