Suomessa on isoja paikkakuntakohtaisia eroja veden kovuuksissa. Tämä pätee niin vesilaitoksiin kuin omiin kaivovesiin.
Kovan käyttöveden aiheuttamat näkyvät haitat ovat yleensä kalkkikerrostumat vesikalusteissa, hanojen poresuuttimissa ja suihkuissa. Kova vesi jättää kuivuessaan pinnoille vaaleita läikkiä.
Suomessa on isoja paikkakuntakohtaisia eroja veden kovuuksissa. Tämä pätee niin vesilaitoksiin kuin omiin kaivovesiin.
Kovan käyttöveden aiheuttamat näkyvät haitat ovat yleensä kalkkikerrostumat vesikalusteissa, hanojen poresuuttimissa ja suihkuissa. Kova vesi jättää kuivuessaan pinnoille vaaleita läikkiä.
Vähemmän päällepäin näkyvät haitat ovat kohteissa, joissa vesi lämmitetään. Kalkki kerrostuu helposti lämminvesivaraajiin, lämmönvaihtimiin, käyttövesikierukoihin, kahvinkeittimen vastuksiin, tiskikoneisiin ja pyykinpesukoneisiin jne. Ohutkin kalkkikerros on hyvä eriste, mikä nostaa huomattavasti energiakustannuksia.
Kova vesi huonontaa myös pesutulosta. Pesuaineannostelu täytyy olla kovassa vedessä korkea, mikä lisää myös kustannuksia.
Pehmeässä vedessä riittää pienempi pesuaineannostelu ja pesutulos on parempi, kirkkaammat astiat ja puhtaampi sekä pehmeämpi pyykki.
Veden pehmentämiseen käytetään niin sanottua vedenpehmennintä eli ioninvaihdinta. Vedenpehmennyksessä ioninvaihtohartsi poistaa vedestä kalkin sitomalla veden kovuusionit - yleisimmin kalsium- ja magnesiumionit - itseensä. Suodatusmateriaalina käytetään ns. kationihartsia. Vesi johdetaan pehmennyssäiliöön sijoitetun kationihartsin läpi. Reaktiossa ei-toivotut ionit vaihtuvat toivottuihin ioneihin. Vaihtoioneina käytetään natriumeja (Na+), jotka saadaan suolatableteista.
Ioninvaihto on ainut menetelmä käänteisosmoosin lisäksi, jolla saadaan oikeasti kovuuden aiheuttavat ionit pois vedestä.
Liian pehmeäkään vesi ei ole kuitenkaan hyväsi kiinteistön metallisille käyttövesiputkistoille.
Vedenpehmentimen valinnassa onkin tärkeää, että pehmentimessä on jäännöskovuuden säätö. On myös huomioitava, että pehmennin on vesimääräohjattu, millä saadaan optimoitua suolan kulutus.
Sopiva veden kovuus pehmennyksen jälkeen on noin 2-3 °dH. vedenpehmentimen hankintaa kannatta harkita, jos veden kovuus on yli 5 °dH. Silloin saadaan jo säästöä energia ja pesuaine kuluissa. Mitä kovempaa vesi on, sitä suuremmat säästöt saadaan aikaan vedenpehmentimellä.
Veden kovuuden saa yleensä tietää veden jakelijalta ja yksityiskaivojen kohdalla teettämällä vesianalyysi. Vesianalyysissä selviää myös, onko vedessä jotain muita haitta-aineita, jotka vaativat vedenkäsittelyä.
