Jäähallille vesi on jäänteon tärkein raaka-aine. Sen ominaisuuksilla ja niiden hallinnalla on suoria vaikutuksia jääolosuhteeseen, mutta myös hallin operoinnin energiatehokkuuteen. Vedenkäsittelyyn panostamalla jäähallien on mahdollista saavuttaa laadullisia ja taloudellisia hyötyjä.
Meille kaikille koulun kemian tunneilta tuttu pH-luku kuvaa veden tai ylipäänsä nesteen happamuutta eli vetyionien määrää. pH<7 tarkoittaa hapanta, pH 7 neutraalia ja pH>7 emäksistä nestettä. Talousveden tapauksessa tavoiteltu pH-arvo on 7,0 – 8,5. Suomalainen pohjavesi on yleensä hieman hapanta, jonka vuoksi pH:n korotus on usein välttämätön osa vedenkäsittelyä. Happamat vedet syövyttävät putkistomateriaaleja, mikä voi johtaa metallien, kuten lyijyn ja kuparin, liukenemiseen veteen. Tämä voi vaikuttaa veden laatuun ja terveyteen sekä esim. kylpyhuonekalusteiden puhtauteen.
Tutkimuksissa on havaittu kloorin sivutuotteiden nostavan riskiä sairastua astmaan ja syöpiin, minkä takia niiden vähentäminen on noussut tärkeään asemaan uima- altaissa.
Suomessa on isoja paikkakuntakohtaisia eroja veden kovuuksissa. Tämä pätee niin vesilaitoksiin kuin omiin kaivovesiin.
Kovan käyttöveden aiheuttamat näkyvät haitat ovat yleensä kalkkikerrostumat vesikalusteissa, hanojen poresuuttimissa ja suihkuissa. Kova vesi jättää kuivuessaan pinnoille vaaleita läikkiä.
UV-desinfiointia on käytetty jo vuosikymmenten ajan sekä meillä Suomessa että muualla maailmassa takaamaan juomavetemme mikrobiologinen laatu eli estämään taudinaiheuttajien leviäminen kodeissamme hanasta tulevan veden mukana.
